Totuudellisuuden hyve – Näkymättömät todellisuudet
(Jatkoa: Totuudellisuuden hyve – Psykologiset totuudet)
Kamppailulajien harrastamisen yhteydessä ei voinut olla kohtaamatta intialaista joogaa. Jos kiinalainen filosofia ei sisällä tarpeeksi mystisiä elementtejä niin intialainen filosofia ja jooga varmasti sisältävät. Mutta metafyysiset totuudet itseasiassa ovat helpommin hyväksyttävissä ja todennettavissa kuin käytännönläheisemmät totuudet. Ajatellaanpa esimerkiksi kehon energiajärjestelmää, kiinalaista tai intialaista chakra -järjestelmää. Mietitään myös kaikkia niitä jumaluuksia, maailman- ja ihmisenluomismyyttejä, ihmiskunnan menneisyydestä ja tulevaisuudesta kertovia oppeja, syntymää edeltävää ja kuolemanjälkeistä elämää, oppeja taivaista ja helveteistä, tarinoita viisaista opettajista, jne…
Ei ole uskontoa, joka ei näihin ottaisi kantaa jollain tavalla. Onko meillä meillä mitään keinoa päästä selville näiden oppien totuudellisuudesta? Teasofia opettaa ja pyrkii todistamaan vertailevan uskontotieteen (Salaisen Opin) kautta sen yksinkertaisen asian, että kaikilla uskonnoilla on sama alkuperä, nk. viisaus-uskonto, mutta mikään uskonnoista ei opeta sitä puhtaasti vaan aina jollain tavalla turmeltuneessa muodossa. Mutta eikö tämä lisää vain yhden opin lisää oppien mittaamattomaan joukkoon?
Henkilökohtaisesti minua kiehtoi ja veti puoleensa tämä yhteenliittävä ja kokoava oppi. Minusta on aina tuntunut, että näinhän sen täytyy olla, mutta samalla minussa elävä totuuden etsijä, tietyssä mielessä myös epäilijä, haluaa tietää ja kokea tarkemmin, syvemmin, paremmin ja enemmän. Sen takia jossain vaiheessa jouduin eräänlaisen valinnan eteen. Onko minun uskottava johonkin tiettyyn uskontoon, entä teosofisiin selityksiin uskonnoista ja mitkä ovat ne perusasiat, joihin voin, haluan ja kannattaa uskoa. Kun aiemmin mainitsin, että tieni on käynyt idästä länteen, niin se tarkoittaa myös, että jouduin jossain vaiheessa elämää kamppailemaan tämän ajatuksen kanssa tosissaan. Olisi helpompi vain ottaa jokin uskomusjärjestelmä eli vaikka kristinusko ja mennä sen mukaan. Antaisinko jonkun toisen tehdä valinnan puolestani vai tekisinkö sen itse ja millä perustein? Onneksi Pekka Ervastin tekstien ja hänen kautta Ruusu Ristiin välittyneiden opetusten avulla onnistuin näkemään suurenmoisia, sanoisinko ainakin idän veroisia merkityksiä kristillisissä opeissa. Se rauhoitti hiukan mieltäni ja ymmärsin, että en ole pakon edessä tehdä mitään erityistä valintaa, mitä tulee oppeihin.
Käytännössä pattitilanne raukesi lopullisesti vasta, kun sallin itselleni vapauden olla uskomatta mihinkään muuhun kuin Hyvään. Tämä tarkoittaa siis, että ne näkymättömät totuudet eli opit joiden totuudellisuutta en voi vahvistaa, jäävät avoimiksi siihen asti kunnes saan niistä tarvittavaa tietoa ja kokemusta, joko itse tai muiden itseäni pätevämpien avustuksella.
Kaikki edelläkerrottu tuo uuden määritelmän totuudelle. Voidaan kysyä, mikä on erilaisten henkisten oppien ja väittämien totuusarvo. Kutakin yksittäistä uskonnollista dogmia tai yksilön väittämää henkimaailmasta voidaan tutkia totuusarvon kautta. Totuuden etsijänä siis haluan tietää mikä on totuus kunkin esitetyn asian eli teorian takana, oli kyseessä sitten jälleensyntymisoppi, oppi ylösnousseista mestareista, enkelihierarkioista tai vaikkapa jonkin henkilön historiallisuudesta. Opeista puheenollen, keskiajalla vakiutuneen kristillisen enkelihierarkian toisen kehän toinen ryhmä on englanninkieliseltä nimeltään Virtues eli Hyveet. Enkeleiden tehtävänä on taivaallisten kehojen liikkeiden tarkkailu ja ohjailu, jotta kosmos pysyisi järjestyksessä.
En tiedä, mitä mieltä te olette, mutta minusta nämä näkymättömät totuudet ovat vaikeampia paloja nieltäväksi kuin psykologiset ja metafyysiset totuudet. On helpompi yhtyä ja päästä yksimielisyyteen siitä, että kaiken takana on ykseys kuin siitä, että esimerkiksi Jeesus Nasaretilainen eli tai ei elänyt ajanlaskumme alussa.
Totuutta tavoitellessa jotkut tukeutuvat logiikkaan ja järkeilyyn, toiset intuitioonsa tai uskoonsa. On myös niitä, jotka odottavat totuudelta toistettavuutta tai mitattavuutta ja niitä joille totuus on vain suhteellinen asia tai käsite tyyliin “kullakin on oma totuutensa.” Totuuden etsijän ei ole pakko lokeroitua mihinkään, mutta mielestäni näiden tapojen ymmärtäminen on olennaista minkä tahansa totuuden selvittämiseksi.
Elämäni on aina ollut vastausten hakemista elämän ja kuoleman kysymyksiin, olen myös halunnut tehdä voitavani, että pääsisin sillä tiellä eteenpäin. Tiedon keräämisessä ja päättelyssä on omat haasteensa, oma kokemus voi joskus johtaa meidät harhaan, sillä onhan yhdessä elämässä hankittu kokemus yleensä aina rajallinen ja subjektiivinen. Seuraavassa haluan esittää luonnoksia siitä mikä on oma, pitäisikö sanoa nykyinen menetelmäni totuuksien selvittämiseksi. Tämä johdattelee meidät vihdoin totuuksista hyveiden pariin.
(Jatkuu: Totuudellisuuden hyve – Hyveellinen elämä meditaationa)
- Totuudellisuuden hyve – Psykologiset totuudet
- Totuudellisuuden hyve – Hyveellinen elämä meditaationa
- Lähtötunnelmia
- Sonda 4. E
- Tutustuminen tunneleihin
If you enjoyed this post, please consider to leave a comment or subscribe to the feed and get future articles delivered to your feed reader.
